lauluja paratiisista

kirkkaita varivaloja

raitoja sateenkaaresta

rantoja jossain kaukana

haaveita varastettuja

ei niita koskaan omaksi saa

edenin linnut oksalla

ne laulaa paratiisista

kun niiden aanta kuuntelee

niin kaiken tahtoo itselleen

ja tietaa ettei omaksi saa

ja meita virta vie niin nopeasti

siihen huukkuu moni lapsi

ei kukaan katta anna

jos siivet eivat kanna

virtaan vajoaa

aivan kuin lapsen sadussa

jossa on toinen maailma

kaunis ja kultaa hohtava

se sarkyy kosketuksesta

jos voisin lentaa sinne loytaisin varmaan

voisinpa lentaa

kaiken loytaisin varmaan

ja meita virta vie niin nopeasti

siihen huukkuu moni lapsi

ei kukaan katta anna

jos siivet eivat kanna

virtaan vajoaa

lauluja paratiisista